Hunajapupun työpäivä Saksan joulumarkkinoilla

Täällä sitä taas ollaan, Nalle Puhin unelmaduunissa Leipzigin joulumarkkinoilla!

Tänä vuonna olen jo neljättä kertaa töissä Saksassa joulumarkkinoilla samalla suomalaisella firmalla myymässä suomalaista hunajaa. Aloitin hommat Dresdenissä 2013,  2014 jatkoin Leipzigin ja Hallen tuuraajana ja vuonna 2016 Rostockissa. Ennen tätä pestiä en tiennyt itsekään hunajista juuri mitään, mutta työ opettaa nopeasti. Joulumarkkinoilla työpäivät ovat todella pitkiä, mutta kyllä aina kuukauden jaksaa! Jos Leipzig kiinnostaa kaupunkina, täältä löytyy hyviä kaupunki vinkkejä.

On suorastaan hullua, kuinka hunajafaneja täällä päin ollaan. Hunajan käyttötavat hieman eroavat meillä päin totutusta, sillä Saksassa on muun muassa tavanomaista voidella hunajaa aamupalalla leivän päälle. Lisäksi saksalaiset ovat erittäin kiinnostuneita siitä, mikä hunaja on esimerkiksi parhain flunssan ehkäisyyn tai kurkkukipuun. Tänä vuonna hunajaa on ostettu myös koiralle herkuksi ja itselle hiustenhoitoaineeksi. Kaikkea sitä näkee.

Tässä kurkistus viime perjantaiseen työpäivääni:

07.50 Herään tuntia tavallista aikaisemmin, koska olin sopinut aamiastreffit saksalaisen ystäväni kanssa keskustaan. Tapasimme Robertin kanssa reppureissulla Laosissa 2015 ja  sen jälkeen olemmekin nähneet jollain käsittämättömällä tuurilla joka vuosi, ihan vain bongailemalla toistemme sijainteja Instagramissa. Pieni maailma. Toisen kerran näimme viime jouluna Schwerinissä ja nyt täällä Leipzigissa. Nopeat meikit ja samat vaattet päälle, kuin viikolla aiemminkin. Luotan, että ne pysyvät raikkaassa ulkoilmassa ihan freshinä. 😀

08.35 Hyppään ratikkaan ja jään vanhasta tottumuksesta pois päärautatieasemalla. Siinä kohtaa huomasin tulleeni yhden pysäkin liikaa ja suhautin yhden stopin takaisin päin. Onneksi Robertkin sanoi olevansa myöhässä.

09.05 Vihdoin pelipaikalla Bagel Brotherssilla. Perillä huomasin päärautatieaseman pysäkin kuitenkin olleen lähempänä. Aamupalan lomassa vaihdamme kuulumisia siitä, mitä olemme kumpikin maailmalla vuoden aikana touhunneet.

09.50 Robertin avustuksella hunajakojuni on tänään auki ennätysajoissa! Naapurikojun suklaatyttö ottaa meistä yhteiskuvan ja minä alan hommiin.

09.58 Päivän ensimmäiset kaupat, jee!

10.15 Pyörin hyrränä kopissani miettien, mistä sitä tänään aloittaisi. Täytän pöydän eilisen inventaarion jäljiltä överitäyteen ja teen muutamat valmiit hunajapaketit valmiiksi – jos vaikka olisi vilkas perjantai!

10.41 Lapsi huutaa äidilleen ”kato, joulupukki” osoittaen samalla minua.

10.51 Askartelen kojuni seinälle kyltin: ”Pssst…. Nikolaus kommt bald! Wissen sie was an dem Tag in Finnland gefeiert wird?” Saksassa 6.12 tulee perinteisesti Nikolaus tuomaan lapsille makeaa heidän kenkiinsä yön aikana ja monet aikuiset ostavat hunajaa lapsilleen Nikolaus-yllätykseksi. Lopussa on kysymys, tietävätkö he, mitä silloin Suomessa juhlitaan.

11.20 Sveitsiläinen mehiläisharrastaja ostaa arvokkaamman puolukkahunajan. Minua harmitta, koska en saanut hänelle myytyä vielä arvokkaampaa lakkahunajaa. Lakka on yleisesti varsin tuntematon herkku täällä päin.

11.30 Paljon hieman vanhempia asiakkaita käy maistelemassa hunajia ja kauppa käy. Jo toinen asiakas tänään kertoo käyneensä viime kesänä Suomessa. Bussilla olivat surauttaneet Suomen halki aina Nordkappiin saakka. Pohdin puoliääneen, eikö Itä-Saksasta järjestetä vieläkään mitään muita matkoja Suomeen. Valehtelematta noin 90% Suomessa käyneistä asiakkaista on ollut kyseisellä Nordkapin matkalla. 😀

13.10 Syön myynnin ohessa Lidlistä ostamani valmiin salaatin. Kylmässä ulkoilmassa ei ehkä salaatti ole se kaikista mieluisin lounasvaihtoehto. Lidlissä käynti menee täällä muuten ihan urheilusuorituksesta. Kassalla hengästyy melkein enemmän kuin juoksulenkillä, kun myyjä raivolla vetelee ostoksiani 10cm pitkälle ”pakkaushihnalle,” josta saan lastata niitä valonnopeudella takaisin kärryyni.

13.20 Ruokakateus iski, kun naapurin suklaatyttö kävi hakemassa vastapäisestä kojusta ranskalaisia. Sovimme, että syömme yhdessä Langosit huomenna lounaaksi – lauantain kunniaksi.

14.05 Hiljainen hetki. Ihmiset kävelevät kiireisinä ohi. Pari vanhempaa miestä pysähtyy vitsikkäänä: ”Suomessahan on aivan liian kylmä mehiläisille, niiden on pakko olla jäämehiläisiä!” Mietin, mihin aikaan kehtaisi hakea ensimmäisen Glühweinin. Päädyn hakemaan suklaatytöltä kuumaa vettä, johon sekoitan hunajaa.

14.15 Käytän hiljaisen hetken hyväksi ja lähden nopealle vessareissulle. Suklaatyttö lupaa vahtia kojuani sen aikaa. Vessassa hymisen taas tyytyväisenä työasuani, koska se päällä kukaan ei koskaan kysy minulta vessakorttiani, jolla työntekijät saavat käyttää vessaa ilmaiseksi. Sen sijaan vessapoika tarjoaa minulle taskustaan manteleita.

15.30 Kauppa käy, enkä huomaa edes katsoa kelloa. Täytän hunajia, siivoan levinnyttä hunajaa pöydältä ja teen lisää paketteja. Yksi saksalainen asiakas kertoi äsken asuneensa Mikkelissä!

15.40 Kaksi tyttöä tulee kojulle moikaten ujosti suomeksi. Toinen tytöistä oli ollut suomen kielen kurssilla täällä Leipzigissa. Ryhmässä oli ollut vain neljä oppilasta, minkä takia jatkokurssia ei oltu järjestetty. Harmi.

16.05 Haen vastapäisestä kahvilasta taas kerran kahvin mukaan. Herttainen naistarjoilija muistaa minut jo ovella ja kutsuu hellittelynimellä Mäuschen. Hätkähdän hieman.

16.20 Markkinat alkavat täyttyä – ensimmäinen perjantai tänä vuonna joulumarkkinoilla. Ihmisiä kerääntyy juomaan Glühweinia ja kiertelemään markkinoiden tarjontaa. Minulla käy kauppa taas varsin vilkkaasti, en huomaa edes katsoa kelloa. Eräs mukava nainen ostaa hunajaa niin paljon, ettei siihen minun päiväpalkka riittäisi. Kreisiä! 🙂

17.00 Paikallinen Tohtori Sykerö utelee, miten Suomessa pystyy kesäisin nukkumaan, kun on niin kirkasta. Tämän jälkeen alkaa pitkä luento siitä, kuinka melatoniinin ja serotoniinin muodostuminen häiriintyy pohjoisessa kesäaikaan. Tässä kohtaa tipuin kärryiltä.

17.50 Kadulta alkaa kuulumaan ihania herkkiä balladeja. Kun katu hieman tyhjenee, huomaan naisen pyörätuolissa soittamassa kosketinsoitinta. Jos olisin ehtinyt, olisin ehdottomasti vienyt hänelle muutaman kolikon! Eilen kadulla soitti kaksi koululaista nokkahuilua. Kiitän mielessäni sitä, ettei näillä markkinoilla soi sama joululevy nonstoppina kaiken aikaa, niinkuin Dresdenin Striezelmarktilla.

19.20 Kuulen kadulta kiroilua suomeksi. Hetken päästä kaksi suomalaista miestä kävelee kojuni ohi klassisissa perjantaifiiliksissä. Moikkaan heille ja vaihdamme kuulumiset. Kuulemma perinteinen poikien reissu Saksan joulumarkkinoille menossa. Täällä on yllättävän paljon suomalaisia!

joulumarkkinoilla

19.40 Toinen suomalainen nainen tulee juttelemaan, mutta en kiireen takia ehtinyt juoruilemaan. (Nainen tuli seuraavana päivänä uudelleen ja kertoi tuomaroivansa täällä istumalentopalloa. Laji, josta en ollut koskaan kuullutkaan!)

20.15 Joulumarkkinoilla ihmiset alkavat keskittyä Glühweineihinsa ja minä saan hengähtää. Yksi nuori nainen tulee kysymään minulta, tiedänkö mistä saa Suomesta ostettua puusta tehtyä jauhoa. Sitä kun kuulemma saa ainoastaan Suomesta. Silmän suurina vain tuijotin häntä, kunnes pienen googlaamisen jälkeen selvisi, että nainen haluaisi kokeilla pettujauhoa!

20.55 Paikallinen nuoriso kerääntyy kojuni eteen luukuttamaan 2000-luvun poppia. Tunnen itseni vanhaksi.

21.10 Alan siistimään kojua ja keräämään roskia. Samalla täytän pöydän vielä valmiiksi aamua varten ja teen muutaman paketin. Päivä oli mukavan vilkas!

21.30 Katu hiljenee hieman ja alan tosissaan odottamaan kotiin pääsyä. Aina kun pahin kiire hellittää, alkaa väsyttämään.

21.55 Alan sulkemaan kojuani. Joku innokas tulee vielä maistelemaan hunajia.

22.20 Vien roskat ja hyppään ratikkaan.

22.40 Vihdoin kotona! Posket alkavat hulluna punoittamaan, kun pääsee vihdoin kylmästä ulkoilmasta lämpimään. Teen jättiannoksen pastaa ja käyn suihkussa.

23.10 Selaan vielä puhelinta ja menen sen jälkeen nukkumaan. Huomenna taas uusi päivä – luultavasti vielä vilkkaampi.

Päivät joulumarkkinoilla ovat siis pitkiä, eikä hirveästi tarvitse vapaa-ajan ohjelmaa suunnitella. Vapaapäiviä on onneksi aina silloin tällöin. Yleisesti asiakkaat ovat suurimmalta osin ihania ja päivät menevät loppujen lopuksi aika nopeasti. Täällä on myös Augustusplatzilla oikein iso suomalainen kylä, jossa saa muun muassa loimulohta ja lonkeroa. Vastaavia on myös Hannoverissa ja Stuttgartissa.

Jos satut olemaan Leipzigissa, niin tule moikkaamaan mua Thomaskirchen edustalle! 🙂 Ensimmäinen kuva on otettu itsenäisyyspäivänä, kun Niinan kanssa kippistimme Suomelle. Oletteko maistaneet Feuerzangenbowlia?

Auf Wiedersehen!


Jukrat, joko seuraat minua sosiaalisessa mediassa?

Facebook: @korkkaritrinkassa

Instagram: @eveliinatyllinen

Twitter: @eveliinatylline

24 Comments

  • Suomalaisia tuotteita on todella paljon Euroopan joulutoreilla (ja siis muulloinkin pitkin vuotta erilaissa tapahtumissa) myytävänä. Monta kertaa tulee käveltyä kojun ohi ja sitten vasta tajuaa, että kappas… Suomalaisia tuoteita 🙂

    Sinua en ole vielä millään markkinoilla bongannut, vaikka ahkerasti ollaan Saksan ja Puolan markkinoita kierrelty. Sen tiesinkin, että päivät ovat pitkiä. Toisaalta, silloin se on taottava kun rauta on kuuma. Stemppiä loppu rutistukseen.

  • Kiitos tosi mielenkiintoisesta jutusta. Pitkiä ne ovat sinunkin päiväsi, mutta tuntuvat olevan mukavia ja tapahtumarikkaita ja jaksaahan sitä aina kuukauden verran. Tuli tuosta saksalaisten matkailusta mieleen, että tutustuin viime kesänä Euroopassa sveitsiläiseen pariskuntaan ja he olivat olleet Suomessa viime kesänä matkailuautolla – siis tullessaan Nordkapista. On siis tavallista muillekin kuin saksalaisille.

  • Kiitos kiinnostavasta postauksesta. Minullekin tuli ihan uutena juttuna, että suomalaisilla tuotteilla on näin paljon näkyvyyttä Saksassa. Miten ihmeessä pysyt siellä lämpimänä noin monta tuntia?

    • Eveliina

      Kiitos itsellesi kun kävit kurkaamassa! Täällä ei ole onneksi niin kylmä, mitä Suomessa. Kojussani on onneksi hieman lämpölamppuja ja lattiamatto, mikä lämpiää. Itse oon todennut, että kaksilla villasukilla lämpömaton päällä seisominen on kaikista mukavin tapa pysyä lämpinämä. Tosin yksi saksalainen totesi, etteivät villasukkani ole kovin eroottiset 😀

  • Tätä oli nastaa lukea! Mukava joulutunnelma tuli tekstistä läpi. Ja huh huh, miten pitkiä päiviä teet siellä! Respect! Ja luulis unen tulevan, kun koko päivän on ulkona. 🙂

    • Eveliina

      Kiitos Sonja! Mukava kuulla, jos tästä pääsi hieman joulutunnelmaan. Uni tulee kyllä iltaisin aika nopeasti. 🙂

  • Kivan erilainen juttu joulumarkkinoista, etenkin kun joulumarkkinajuttuja näinä viikkoina tuntuu olevan tarjolla joka kulmalla netissä (itsekin pitäisi sellainen väkertää eilisen Lohjalle suuntautuneen päiväretken jäljiltä). Etenkin Suomessa monenä päivänä monilla joulumarkkinoille myyjillä on kyllä varmasti kylmät oltavat, kun eilen jo pari tuntia turistina tällä kertaa jopa yli nollan lämpötilassa, tuntui jo miten sitä sanotaan luissa ja ytimissä tuolla Lohjalla 🙂

    • Eveliina

      Kiva, jos tästä sai hieman erilaisen näkökulman joulumarkkinapostauksiin! 🙂 Pitääkin lukea piakkoin sinun markkinapostaus! Suomessa en tiedä kuinka siellä tarkenisi koko päivän, jos oikein kylmä ilma yllättäisi. Täällä on onneksi siinä nollan molemmin puolin. Minulla on myös lämpiävä lattiamatto ja lämpölamppuja, ne lämmittävät mukavasti! 🙂

  • Onpas pitkiä työpäiviä! Olen itsekin ollut kerran joulumarkkinoilla töissä Itävallassa. Tein tosin 4-8h päiviä, mutta nopeasti nekin menivät. Saksan kielen taito karttui kovaa vauhtia sen kolmen viikon aikana. Hauskoja muistoja heräsi tästä sun postauksesta. Hassu tuo noiden saksalaisten hunajavillitys.

    • Eveliina

      Oi oletko! Teillä on vissiin ollut joku mukava työvuorosysteemi! Parasta on juuri, kun pääsee puhumaan saksaa. Monet kysyvät, miten olen kielen oppinut. En aina jaksa kertoa koko tarinaa siitä, kuinka asuin aikanaan Itävallassa talvikauden ja useasti Saksassakin pidempiä aikoja reissannut. Vastaan usein vain, että olin ahkera koulussa. 😀

  • Whaaat, mitä työpäiviä! Onko sulla jalat kipeät päivän jälkeen? Mulla on jo yhden messupäivän jälkeen jalat niin kipeät ettei illalla tee mieli kuin istua. Eikä mun päivät lähellekään tuota pituutta. Tämä oli kiva ja erilainen postaus. Saksassa näyttää käyvän paljon Suomi-turisteja. Harmi kun ei käyntiä sille suunnalle, olis ollut hauska tulla moikkaa 🙂

    • Eveliina

      Suomalaisia näkee yllättävän usein! Tänään olin oikein mykistynyt, kun tapasin saksalaisen, joka oli opiskellut Leipzigin yliopistolla suomea. Oli ollut myös Valkeakoskella vaihdossa. Hän puhui ihan täydellisesti suomea! 🙂

      Jalatkin tottuvat seisomiseen nopeasti! 🙂

  • Suomi-brändi ja Suomi-tuotteet sopii varmasti hyvin joulumarkkinoille! Olen kuullut, että jotkut kainuulaiset elintarvikefirmat tekee noissa Saksan suomalaisissa joulukylissä ison osan koko vuoden myynnistään.
    Tsemppiä työrupeaman loppuun!

    • Eveliina

      Kiitos! Yli puolen välin ollaan jo 🙂

      Niin se on, ja monet paikallisetkin firmat tekevät täällä ison osan vuoden liikevaihdostaan.
      Homma on myös melko pitkälti sään armoilla, huonoilla keleillä kauppaa on luonnollisesti vähemmän.

  • Tää oli hauska! Kaikenlaisia ihmiskohtaamisia sitä ehtii kertyä jo yhdessä päivässä. Voisi kuvitella, että Suomi porontaljoineen toisi saksalaisillekin joulumarkkinoille erilaista joulutunnelmaa. Vai ymmärtävätkö saksalaiset sen päälle?

    • Eveliina

      Ihmiskohtaamiset ovatkin tämän työn parasta antia. Kaikkea ehtii yhden päivän aikana näkemään. Saksalaiset ovat kovin kiinnostuneita porontaljoista, innokkaimmat haluavat niitä jopa päästä hypistelemään! 🙂

  • No on kyllä pitkiä päiviä! Juuri työkaverini kertoi olleensa myymässä hunajaa Saksan joulumarkkinoilla monena vuonna nuoruudessaan. Piti heti tämä klikata auki, kun olin häneltä kuullut kokemuksia sieltä.

    • Eveliina

      Kuinka hauska sattuma! Mitä luultavammin ollut samalla firmalla 😉

  • Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Jonkun verran on tullut noita joulumarkkinoita vuosien varrella eri puolilla Eurooppaa kierreltyä, jos ovat reissut joulunalusaikaan osuneet. Koskaan ei ole tullut kuitenkaan mietittyä, millaiselta joulumarkkinat näyttävät sieltä tiskin toiselta puolelta. Tosi pitkiltä vaikuttavat työpäiväsi, mutta tottahan se varmasti on, että väliaikaisesti sitä jaksaa tuollaisiakin työrupeamia 🙂

    • Eveliina

      Joulutunnelmaan pääsee kyllä hyvin tiskin toiseltakin puolelta, mutta päivät ovat kieltämättä melko pitkiä. Pitkiäkin työrupeamia kuitenkin jaksaa, kun tietää sen olevan väliaikaista. 🙂

  • Hyvin kirjoitettu postaus, ja todella mielenkiintoista ja erilaista kuulla sun arkipäivästä siellä markkinoilla työskentelystäsi! Lisää tällaista :))x

    http://nea-amalia.blogspot.co.uk/

    • Eveliina

      Kiitos! 🙂 Täällä saa tosiaan viettää hieman erilaisen kuukauden. Pääsee samalla tienaamaan ja käyttämään kieliä. Suomalaisia kojuja on loppujen lopuksi aika monessa paikassa ja monet palkkaavat mielellään juuri suomalaisen sinne myymään.

  • Olipas hauska postaus, en ollu koskaan ajatellutkaan, että suomalaisia tuotteita myydään myös ulkomailla joulumarkkinoilla! 🙂

    • Eveliina

      Suomalaisia kojuja on yleisesti Saksan joulumarkkinoilla yllättävän paljon, erityisesti elintarvikkeita! Jossain myös myydään porontaljoja ja Lappikamaa. Glögi ja loimulohi ovat tällä Leipzigissa jo ihan hittejä! 🙂

Vastaa

Eveliina

Writer & Blogger

Scroll to Top