Skotlannin alkuhuumaa – Roadtrip Newcastlesta Edinburghiin

Yhden päivän roadtrip Pohjois-Englannista Skotlannin puolelle oli ehkä heittämällä yksi parhaimmista muistoistani kesän reissuilta. En ole koskaan ollut järjestelmällinen etukäteen suunnittelija, eikä ollut minun reissuseuranikaan. Spontaanin reissun ainoa plääni oli ajaa Newcastle upon Tynestä ehkä Edinburgiin ja pysähtyä matkalla mahdollisimman monessa linnassa.

Olihan siinä suunnitelmaa jo tarpeeksi yhdelle päivälle. Skotlannin maisemat veivät mennessään ja linnoja oli matkalla enemmän, kuin jaksoimme edes vierailla.

Reissun ensimmäinen linna oli heti ehkä heittämällä ikimuistoisin.

Alnwickin linna, joka on tullut melkoisen tunnetuksi Harry Potterin tylypahkan kuvausmiljöönä. Linna sijaitsee Northumberlandissa vain 60km päässä Newcastlesta ja 140km päässä Edinburghista. Minulle kyseisen linnan tienvarsikyltti ei sinällään sanonut mitään, mutta onneksi linnavierailut kuuluivat päivän agendalle. Linnassa oli kyllä busseittain aasialaisia, joten ainakin joku oli tullut paikan päälle ihan tarkoituksella. Kirjoitin meidän linnavierailusta aiemmin täällä.

Berwick Castlen rauniot ja Royal Border Bridge

Seuraava matkan varrelle osunut linna oli Berwick castle. En enää muista mistä alunperin päättelimme Berwick upon Tweedissä ylipäätään olevan edes linnaa, mutta joka tapauksessa jouduimme sitä hetken aikaa etsimään. Linna lopulta paljastui raunioksi. Harvinaista kyllä, raunioiden päällä oli sallittua jopa kiipeillä!

Raunioiden päältä oli mahtava näkymä Tweed-joelle ja 1850-luvun puolivälissä rakennetulle rautatiesillalle. Minun kuvassani siltä näyttää varsin vaatimattomalta, mutta todellisuudessa siinä on yhteensä 28 kaarta ja se on melkein 700m pitkä. Ja tärkeintä unohtamatta, sillan on tietenkin avannut itse kuningatar Victoria 1850-luvulla. Jos minulta kysytään, niin ei ole Englannissa ylipäätään montaa paikkaa, johon ei olisi viljelty Queen ja Royal -liitteitä.

Edinburgh castle

Vasta iltaa kohden aloimme saavuimme Edinburghiin. Kaupunki yllätti heti kohdatessa elävyydellään ja vihreydellään. Keskusta-alueen valtavalla puistoalueella touhuttiin niin monia erilaisia puistoaktiviteetteja, etten olisi ikinä osannut edes kuvitella. Melkin jo liityin jo itsekin yhden cheerleeding-teamin harjoituksiinkin, mutta melkoisen fyysiseksi yltynyt nälkä vei voiton.

Olihan Edinburghissa on paljon myös niitä ikonista skolantilaista piirteitä, kuten säkkipillin soittajia kilteissään, viski- ja urheilupubeja, sekä tietenkin oma linna! Meillä oli ajoituksen kanssa hieman huonoa tuuria, sillä sisäänpääsy linnaan oli sulkeutunut tunti meitä aiemmin jonkin yksityistilaisuuden vuoksi. Tämän jälkeen jatkoimme vielä epämääräistä kaduilla hortoilua ja kävimme muun muossa muutamassa turistikaupassa, sekä Harry Potter -kaupassa, josta olisi voinut ostaa ihan mitä vain taikasauvoista ja kermakaljaan.

Oli jo aika myöhä kun palasimme autolle, mutta ei silti maltettu vielä lähteä takaisin päin. Kartalta katsoimme viimeiseksi etapiksi Perth-nimisen kylän, josta lopulta lähdimme takaisin kohte Newcastlea Stirlingin kautta. Perth ei ihan vastannut australialasta kaimaansa, sieltä ainoa muisto on supermarketti, josta ostin sylillisen matkaherkkuja. Stirlingissä on hieno linna!

Sen sijaan matkat pienillä maaseututeillä jäivät mieleen. Lukematon määrä lampaita, matalaa vuosistoa ja järviä. Yksinkertaisesti ilmaistuna aivan todella kaunista ja puhdasta luontoa. Vasta ehkä tällä yöllisellä paluumatkalla tajusin, että enhän ehtinyt nähdä Skotlannista vielä paljoakaan. Millaista olisikaan ihan Pohjois-Skotlannissa?

Seuraavana päivänä kävimme vielä Newcastlen rannikolla Tynemouthissa, jossa oli kauniit hiekkarannat ja yllätys yllätys, linnanraunio massiivisine vallihautoineen.

Linnamittari alkoi olla jo limitissä, niin heittelin lähinnä rannalla muutamat puolivoltit, minkä jälkeen siirryimme syömään erittäin brittilästä lihapainotteista buffettia Gibraltar Rock -ravintolaan. Merkittävän ja maininnan arvoisen tästä ravintolasta sai sen, että buffetti maksoi £10 kahdelta hengeltä (ja ilmeisesti myös yhdeltä), joten neljän hengen visiitti jäi juomineen reippaasti alle £35. Ruuasta ei tullut erityisen onnelliseksi, mutta rahaan nähden olin aivan tyytyväinen.

Tynemouth Castle and Priory

Skotlannin liikenne, ainakin näillä reitellä joilla me menimme, oli oikeasti yllättävän helppolukuista. Vaikka itse olenkin jo hieman kehittynyt kuskina alkutalvesta, en silti ajele edelleenkään mielellään. Yllättävästi jätin taas tälläkin reissulla ajohommat muille, mutta liikenne ei silti ollut mitenkään hurjaa.

Vasemman puoleista ajokulttuuria ei kannata säikähtää, siihen tottuu yllättävänkin nopeasti. Pelkäsin itsekin vasemman puoleista ajamista alkuun ihan älyttömästi, mutta todellisuudessa kamalinta ovat ehdottomasti englantilaisten rakastamat liikenneympyrät, joita saattaa olla helpostikin kolmekin peräkkäin. Niissä harvemmin tietää mihin suuntaan kannattaa pyöriä ja millä kaistalla. Parhain vinkki on ottaa vain muista mallia. Toinen todellinen murheenkryyni on monien kaupunkien keskusta-alueiden ylikapeat kadut, jotka on tehty ehkä hevosvaunuille 1600-luvulla. Siinä on ilme melkoisen totinen, varsinkin kun alla on siroakin sirompi MB Sprinter.

Tiesitkö muuten, että Skotlannissa on omat punnat? Skotlannin ja Englannin punnat eroavat ulkonäöllisesti hieman toisistaan, ovat ne ymmärtääkseni arvoltaan aivan samat, ja kumpiakin pystyy käyttämään kummallakin puolen rajaa. Ja punnista vielä puheen ollen, Englannin puntien setelit ovat uusiutumassa. Nyt £5 ja £10 setelit ovat jo vaihtuneet uusiksi pesunkestäviksi muoviseteleiksi.

Nyt Harry Potter paikoista innostuneena olen saanut uuden must see kohtee bucket listilleni: Glenfinnan Viaduct. Se kuuluisa silta mitä pitkin Harry Pottereiden juna kulkee Tylypahkaan! Samaan reissuun voisikin sitten yhdistää perusteellisemman Skotlannin roadtripin! Loch Lomond, Isle of Skye…

Hurmaava Lissabon 12 tunnissa

Haluaisin takaisin Lissaboniin. Tai ylipäätään Portugaliin.

Viime vuoden lopulla kun palattin Kuubasta ja Floridasta takaisin Suomeen, lensimme yölennoilla Miamista Lissaboniin ja seuraavana yönä Lissabonista Helsinkiin. Ujohko hurraa huuto TAP Portugalin stopover lennoille! Ajattelin, että yhdessä päivässä näkisi mukavasti kaupungin parhaat palat. Nooo, se oli aivan liian vähän. Seitsemän kukkulan kaupunki on aivan ylitsepääsemättömän hurmaava. Olisin voinut viettää siellä kyllästymättä viikon!

Ydinkeskusta tuntuu olevan rakennettu useaan eri tasoon. Sympaattiset pienen kahvilat ja ravintolat kutsuvat viinille ja pirteän keltaiset raitiovaunut saavat jo pelkästään hymyn huulille. En ehkä osaa kylliksi hehkuttaa, kuinka mieletön kaupunki Lissabon on – vaikka en ehtinytkään kaupungissa viettää kuin yhden päivän. Sen tunnelma pitää päästä itse kokemaan.

Laske roskikset?

Suosittelen käyttämään metroa Lissabonin lentokentältä keskustaan. Sillä pääsee aivan äärimmäisen helposti ja edullisesti alle puolessa tunnissa ihan ydinkeskustaan!

Vaikka päätavoite Lissabonissa oli ainoastaan rennosti nauttia viimeisestä lomapäivästä, niin ehdin silti ihastelemaan maisemia ja nähtävyyksiä. Tässä niistä muutamia.

 

Santa Justa Lift

Lissabonin sanotaan olevan seitsemän kukkulan kaupunki. Vuonna 1902 valmistuneen kaupunkihissin oli alunperin tarkoitus helpottaa liikkumista kaupungissa, mutta ainakin nykyisin hissi on aikamoinen turistinähtävyys. Torni on noin 45 metriä korkea ja jono torniin oli puolen päivän aikaan vähintäänkin yhtä pitkä. Jonottaessa myytiin sisäänpääsyliput. Vaihtoehtoina oli erikoisia yhdistelmälippuja, joista päädyin lippuun, mihin kuului myös paikallisliikenteen bussit. Se ei ollut kovin kallis, mutta kiitos jetlagin, minulle olisi voinut siinä kohtaa myydä vaikka junalipun Timbuktuun kaupan päälle. Jono kesti kokonaisuudessaan tunnin, sillä hissillä pääsi ylös ainoastaan 29 henkilöä kerralla. Yllätyin melkein itsestäni, että jaksoin väsyneenä ja kärsimättömänä sen ajan edes jonottaa. Onneksi jaksoin, sillä tornista oli aivan mielettömät maisemat!

 

Time out Market

Time out Market yhdistää ihanasti ravintoiden ja kauppahallien parhaat puolet. Kun et millään osaa päättää mitä haluaisit syödä tai juoda, kannattaa ehdottomasti suunnata tänne. Hallissa on kymmenittäin täysin erilaisia miniravintoiloita, joilla kaikilla on oma erikoisuutensa. Täältä saat siis paikallista ruokaa, pizzaa, hampurilaisia, sushia – melkein mitä vain! Täällä et kuitenkaan ole sidottuna vain yhden ravintolan ruoka- ja viinilistaan. Parasta on se, että voit valita alkuruuat yhdestä ravintolasta, hakea pääruuan kolmannesta ja vielä jälkiruuat muualta. Voit kurkata ihan kokonaisen postauksen aiheesta täältä!

 

Belemin kaupunginosa

Herkuttelun jälleen jalat vielä kantoivat ja innoistuin lähtemään Belemin kaupunginosaan, jossai tuntui sijaitsevan suuri osa kaupungin nähtävyyksistä. Time out Marketin edestä pääsi ainakin raitiovaunulla 15E suoraan Mosteiro dos Jerónimos -luostarin eteen.

Iltakävely luostarin pihoilta jatkuen rantaa pitkin kohti Padrão dos Descobrimentosia, josta Torre de Belémin kautta takaisin, oli auringon laskun aikaan aika mahtava lopetus marraskuiselle lomalle. Bussilla pääse raitiovaunua nopeammin takaisin keskustaan, josta väsyneenä metrolla takaisin lentokentälle.

Jos vielä joku päivä Lissabon minua kutsuu – tai ylipäätään Portugali, haluaisin ehdottomasti vuokrata auton ja ajella pitkin rannikkoita. Ennen sitä haluaisin kuitenkin vielä tutustua Lissabonissa ainakin Bairro Alton ja Alfaman kaupunginosiin. Niistä kuulin jälkeenpäin paljon kehuja.

Onko Lissabon hurmannut sinutkin?

Kuvat: Iiro Bärlund

Alnwick – avoin kutsukirje Tylypahkaan

Sanooko sinulle Alnwick jotain? Ei minullekaan vielä muutama viikko sitten.

Kun ylipuhuin tiimini pojat spontaanille roadtripille Newcastle Upon Tynestä Skotlannin suuntaan, emme itsekkään vielä tienneet päätyvämme keskelle Harry Potterin kuvausmiljöötä. Välillä suunnittelemattomuus on hyvästä. Reissun aikana meillä oli tavoitteena lähinnä vierailla kaikissa matkan varrelle osuvissa linnoissa. Sattuman ja tuurin kautta näimme kyltin Alnwickin linnaan. Tienvarsi kyltti ei sinällään kertonut, mikä kohde tien päästä todellisuudessa paljastui! Onneksi yhdelle meistä Alnwick sanoi jotain ja pian hän muisti linnan olleen yksi Harry Potter elokuvien tylypahkan kuvausmiljöistä. Painoimme innokkaasti vilkun vasemmalle.

Me ajoimme autolla melkoisen härskisti ihan Alnwickin kylään lähes linnan porteille asti, josta ihme kyllä saimme jopa parkkipaikan. Matkalla päätieltä linnaan oli myös monia parkkipaikkoja ilmeisesti shuttle-bussi kuljetuksella, mutta perille asti pääsi ihan autolla, ainakin ihan tavallisena arkipäivänä.

Jos ei tietäisi, ei ehkä osaisi yhdistää linnaa Harry Potteriin. Ei ainakaan siihen klassiseen kaukokuvaan tylypahkasta, kun Harry Potter saapuu ystävineen ensimmäistä kertaa uuteen opinahjoonsa. Kun myöhemmin katsoin Youtubesta muutamia pätkiä jälkikäteen, oli linna kuitenkin selkeästi tunnistettavissa.

Alnwickin linnan pihalla on kuvattu muun muossa kahden ensimmäisen Harry Potterin kuuluisat huispaustaistelut, sekä linnan holveja on kuvattu portteina, jotka johdattivat tylypahkasta Hagridin majalle ja kiellettyyn metsään. Jos katsoo ylempää kuvaa oikein tarkasti, voi kaukana metsän laidalla nähdä pienen tumman majan. Meille jäi hieman epäselväksi, oliko metsän laidalla oleva pieni mökki todellisuudessa Hagridin maja, mutta siinä illuusiossa me ainakin halusimme elää. Ilmeisesti varsinaiset kohtaukset kielletystä metsästä on kuvattu Buckinghamshiressa.

Olin aivan haltioituneena, kun täytin instastoorini lokaatiotägillä “Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry.”

Se oli siistiä.

Sisäänpääsystä linnaan ja linnan puutarhaan joutui maksamaan erikseen, emmekä lopulta tainneet olla niin suuria faneja, että olisimme maksaneet sisään. Pääsy linnaan maksoi aikuiselta £16, linnan puutarhaan £13,50 ja yhteislippu molempiin £28. Kesäaikaan linna on avoinna vierailijoille 10-17:30.

Linnasta ei saa varsinaisen kylän puolelta kovin hyvää kuvaa. Jos ei halua maksaa sisäänpääsystä, mutta haluaa kuitenkin linnasta edes muutaman kuvan, kannattaa kävellä linnan takana olevan mahtipontisen sillan yli ja kävellä pienestä portista sisään niitylle joen toiselle puolelle. Toivottavasti teillä olisi ilma edes hiukan aurinkoisempi!

Jos sattuu vierailemaan linnassa, kannattaa ehdottomasti myös poiketa kahvilla erityisen sympaattisessa Alnwickin kylässä! Alnwick sijaitsee Northumberlandissa vain 60km päässä Newcastlesta tai 140km päässä Edinburghista.

Osoite: Alnwick NE66 1NQ, UK