Yksin matkustaminen mahdollistaa äärimmäisen ihanan vapauden tunteen. Välillä haaveilen olevani samassa tilanteessa kuin pari vuotta sitten laskeuduttuani Bangkokiin. Aikaa yksin maailmalla oli käytettävissä kahdeksan kuukautta ja reissusuunnitelma oli mallia spontaani. Khao San Roadin kahvilassa selasin äitini lentolukemiseksi mukaan antamaa Anna-lehteä, jossa oli juttu Chiang Maista. Päätös oli tehty. Ystävien kesken toistuu melko usein samantyylinen keskustelu: “Mitä jos lähdettäisiin yhdessä reissuun ensi kesänä!” “Joo! Odotan vielä veronpalautuksia ja varataan sitten lennot!” Veropalautuksien aikana tuleekin tarve joululahjoille, eikä ensi kesän lomatkaan ole vielä tiedossa. Ja sitten oli ne häätkin… jos vasta jouluna? Yksin matkustaminen on elämys. Kahdeksan kuukauden reppureissustani Aasiassa ja Oseaniassa...