Tervetuloa! Pientä ramppikuumetta ilmassa: ensimmäinen blogipostaus. Miten tämä voi olla näin jännittävää? Oikeasti tämä ei ole edes minun ensimmäinen blogipostaus. Noin viisi vuotta sitten kirjoitin blogia ystävilleni ja sukulaisilleni, kun muutin lukion jälkeen yhdeksi talvikaudeksi Itävaltaan hiihtokeskukselle töihin. Vajaassa vuodessa opin kielen, rakastuin maahan ja luulin etten enää voisi lähteä vuorten keskeltä minnekään. Painoin kausiduunia rinneravintolassa hulluuteen asti, illat paikallisessa dorfpubissa ja vapaapäivät lumilautaillen. Muistan edelleenkin elävästi erään keskustelun maaliskuulta silloisen esimieheni kanssa: “Voisinko jo pian saada vapaapäivän? Olen ollut 18 päivää putkeen töissä.” “Käy vähemmän ulkona, niin jaksat paremmin. Erika on ollut sua enemmän töissä.” Tämän jälkeen kuitenkin...