Suomi

Tapahtumatuottajan kesäkuulumiset

Kevät ja kesä ovat aikalailla kääntynyt päälaelleen. Jos hetkessä hurahtaneesta kesästä voisi jotain tiivistetysti kertoa, niin olen saanut viettää hurjan paljon aikaa ystävieni ja läheisteni kanssa, viikonloppuja en ole viettänyt juurikaan kotona ja töiden puolesta viimeinen kuukausi on ollut varsin yllättävä ja opettavainen.

En ole täällä aiemmin muistaakseni puhunut siitä, mitä duunia teen. Oon tapahtumatuottaja. Viimeiset melkein kolme vuotta olen tuottanut tapahtumia erityisesti Englannissa, mutta viime vuonna myös Saksassa ja Itävallassa. Duuni on mielestäni ihan mahtavaa. Ei pelkästään siksi, että työmatkojen ohella saan nähdä paljon Eurooppaa ja viettää viikkoja ulkomailla, vaan myös sen vuoksi, että tapahtumissa pääsee oikeasti näkemään sen oman työnsä jäljen. Homma on vähän kuin palapeli, mikä palaset täytyy saada loksahtamaan kohdilleen. Laskin juuri tällä viikolla, että tänä aikana olen ollut tuottamassa tai muuten vain mukana yhteensä 38 tapahtumassa. On siistiä saada tuottaa elämyksiä ja hymyjä toisille työkseen.

Millaista on työ tapahtuma-alalla?

Tapahtuma-alan olen kokenut todella omakseni, koska yksinkertaisesti pidän siitä, että ympärillä tapahtuu ja päivät ovat usein yllättäviä ja erilaisia. Organisointi- ja priorisointitaidot ovat tapahtumatuottajan työssä tärkeitä. Haasteilta harvoin vältytään täysin ja niihin pitää osata reagoida nopeastikin. Kuitenkin se ilo, mikä onnistuneesta tapahtumasta jää, on erittäin palkitseva. Kohdallani työni sesonkiluoteisuus mahdollistaa sen, että hiljaisempina kausina voin lähteä omille reissuille pidemmäksi aikaa. Tapahtumakauden aikana olen sen sijaan sopeutunut siihen, että erityisesti kesäkuukausina missaan aina lähes poikkeuksetta monet kesäriennot ystävien ja perheen kanssa. Kaikella on aina puolensa, mutta itse nautin siitä, miten eri kaudet tapahtuma-alalla rytmittävät vuotta.

Tämä kesä on ollut monilla aloilla varsin erilainen ja niin myös tapahtuma-alalla. Ala ei ole saanut hirveästi mediahuomiota osakseen verrattuna esimerkiksi ravintola-alaan, koska monet, itseni mukaan lukien, toimivat alalla freelancerina, eikä alalla ei ole varsinaisesti toimivaa etujärjestöä ollut. Nyt sitä ollaan luomassa ja monet isot alan toimijat ovat siinä mukana. Useilta työt loppuivat maaliskuussa ja tietoa tapahtuma-alan palautumisesta ei vielä oikein ole, koska toisen aallon uhka valitettavasti on olemassa. Minunkin kauden ensimmäinen työreissu Pariisiin maaliskuussa peruuntui viikkoa ennen lähtöä ja kesän tapahtumat Englannissa siirtyivät eteenpäin. Tänä vuonna kertyneitä duunireissupäiviä ei juuri ole, kun taas viime vuoden aikana niitä oli yhteensä 97.

Kuitenkin, omalta osaltani olen ollut onnekas siinä mielessä, että olen saanut tehdä koko kevään ja kesän töitä hieman vähennetyillä tunneilla. On ollut todella metkaa tottua lisääntyneeseen vapaa-ajan määrään! Ja jukrat, on ollut mahdollista tehdä suunnitelmia kesäviikonlopuille. Viime kesänä ehdin yöpyä meidän mökillä yhden yön. Nyt olen intoa puhkuen mökkeillyt useampana viikonloppuna, käynyt mustikassa ja fiilistellyt Youngheartedin keikalla. Toukokuussa osallistuin omaksi huvikseni jopa runokilpailuun!

Tapahtumien tulevaisuus näyttää edelleen melko samealta. Suomessa saa jo onneksi elokuusta lähtien järjestää erityisjärjestelyin yli 500 hengen yleisötapahtumia. Hieman yllättäen sain hetki sitten tuotettavaksi muutamat Suomen tapahtumat elokuussa. Siitä huolimatta, että tätä työtä olen jo useamman vuoden tehnyt, en vielä ole tuottanut ainuttakaan tapahtumaa kotimaassa. Kulunut kuukausi toimistolla on ollut todella mielenkiintoinen ja opettavainen. Odotan suurella innolla tulevia tapahtumia.

Jee, ihanaa, että pian taas mennään!

parainen tapahtuma
tapahtuma juhannus

Ujot haaveet tulevista ulkomaanmatkoista heränneet hiljalleen

Rakastan matkustaa ulkomaille, se tuskin yllättää ketään. Ajatella, että viimeisestä matkastani Afrikkaan on kulunut vasta puoli vuotta, vaikka mielessäni aika tuntuu jo pitkältä ikuisuudelta. Tänä aikana olen ihmeekseni malttanut pysyä suhteellisen hyvin housuissani reissusuunnitelmien kanssa ja antanut haaveille aikaa. Siltikin, olen salaa ikävöinyt lentokentillä vietettyjä tunteja ja jopa niitä myöhässä olevia lentoja.

Vasta ihan viime aikoina olen ujosti alkanut haaveilemaan tulevista matkoista. Tammikuussa olin ihan varma, että seuraava suuri reissu tulisi olemaan jokin Etelä-Amerikan rundi, mutta sen olen jo lykännyt ajatuksissani hamaan tulevaisuuteen. Sen sijaan haaveilen lautailulomasta Japanissa, mahdollisesti ehkä jo vuoden vaihteen tienoilla. Lisäksi vasta hiljattain Turusta avautuneet uudet lentoreitit Kyrpokselle, Serbiaan ja Georgiaan kiinnostavat kovasti.

Jee kotimaanmatkailulle, mutta iltapäivälehdet, mitä ihmettä te oikein teette?

Olen ilahtunut siitä, miten kotimaanmatkailu on noussut suureen suosioon tänä kesänä. Kesäkuussa lähdin itsekin ensimmäistä kertaa tutustumaan Ahvenanmaahan. Siellä sai melkein tuntea olevansa ulkomailla, kun ympärillä puhuttiin ruotsia. Ahvenanmaalla oli kesäkuussa tosin hieman surkeaa huomata se, miten tyhjänä kaikki kohteet olivat matkailijoista. Silloin suomalaiset eivät vielä olleet avanneet silmiään kotimaan mahdollisuuksille, eikä ruotsalaiset olleet tervetulleita lomailijoita. Toivottavasti tilanne on jo hieman vilkastunut sielläkin.

Viimeisten viikkojen ajan olen tosin ollut melko pettynyt erityisesti iltapäivälehtien otsikoihin, joissa nousevat esiin lähinnä superruuhkat ja selfiejonot. Pitääkö kotimaan matkailun elpyminen tuoda esiin noin negatiivisessa valossa? Monet matkailualan toimijat ovat olleet vailla tuloja useamman kuukauden, ja vihdoin elinkeinon elpyessä rytinänällä, sitä mustamaalataan, minkä ehditään. Ymmärrän sen, etteivät jonot ja ruuhkat ole miellyttäviä, mutta mielikuvan luominen siitä, että kaikki kohteet pursuisivat suomalaisia matkailijoita, on kuitenkin melko vääristynyt.

turku tapahtuma

Tulevia elokuun tapahtumia lukuunottamatta loppukesän suunnitelmat ovat vielä melko auki, mikä on mielestäni siistiä. Vapaa-aikaa en suunnittele mielelläni liian tarkasti, spontaanit ideat ovat parhaita.

Olisi mahtavaa kuulla, kiinnostaako sinua toisinaan kuulla lisää työstä tapahtuma-alalla vai onko puhtaasti matkailuun liittyvät jutut mielekkäämpiä?


Jukrat, joko seuraat minua sosiaalisessa mediassa?

Facebook | Instagram | Twitter

You Might Also Like...

9 Comments

  • Reply
    FAMMO MATKALLA
    27/07/2020 at 12:50 pm

    Ihanaa kun on ihmisiä jotka rakastavat työtään ja ovat siitä innoissaan. Tämä kriisi ei ole kriiseistä ensimmäinen, tuskin vimeinenkään. Kyllä se matkailu tästä taas elpyy ja tapahtumia järjestetään.

    • Reply
      Eveliina
      30/07/2020 at 8:12 pm

      Olen innoissani duunistani, monipuolinen työ pitää virkeänä. Totta, kriisejä on varmasti vielä luvassa, eikä nykyinenkään ole vielä ohi. Uskon ja toivon arjen lähtevän pian toivottavasti rullaamaan taas sujuvammin kaikilla aloilla. 🙂

  • Reply
    Marika /Matkalla Missä Milloinkin
    28/07/2020 at 5:38 pm

    Me olemme myös ihmetelleet, minkä vuoksi kotimaanmatkailusta uutisoidaan niin negatiivisesti. Jo koronaepidemian alusta lähtien puhuttiin luontokohteiden ruuhkautumisesta, ja itse ainakin olen pääosin päässyt kansallispuistoissakin kiertämään omassa rauhassa.

    • Reply
      Eveliina
      30/07/2020 at 8:13 pm

      Tästä aiheesta kirjoitti tällä viikolla Turun sanomatkin, kuulemma saariston jonoihin keskittynyt otsikointi oli karkoittanut useat turistit jälleen, vaikka jonoja ei kuulemma juuri edes ole. 🙁

  • Reply
    Merja / Merjan matkassa
    30/07/2020 at 1:37 pm

    Kiva kuulla myös työkuulumisia ja hienoa, että sait elokuulle duunia. Pikkuhiljaa eri aloilla tapahtuu elpymistä. iltapäivälehdet valitettavasti kirjoittavat negaa, koska se myy. Otsikot usein revittelevät mutta itse juttu sitten ihan pliisu. Sen takia en jaksa niitä enää lukea. Kolilla oli heinäkuun alussa ruuhkaa mutta muualla en pahemmin ole tungoksiin törmännyt (paitsi viime sunnuntaina Helsingin rautatieasemalla, se oli tupaten täynnä ihmisiä)

    • Reply
      Eveliina
      30/07/2020 at 8:21 pm

      Tosi tuo, että raflaavat otsikot myyvät, mutta tilanteen huomioiden ei silti kovin arvostettavaa toimintaa… toivottavasti lukijoilla löytyy medialukutaitoa. 🙂

      Hauska kuulla, että tälläisetkin aiheet kiinnostavat. Kovasti haluaisin päästä jälleen tuottaa ja tehdä tapahtumia ulkomailla, mutta onneksi nämä Suomen tuotannotkin ovat olleet virkistävä plussa kevään seisauksen jäljiltä. Toivottavasti elpyminen tapahtuu pian kaikilla aloilla. Tapahtuma-alalla liikevaihto oli pudonnut Mtv3 uutisen mukaan 80%, mikä on aika hurjaa, toivottavasti yritykset pääsevät kriisistä yli.

  • Reply
    Sanna I Seven Seas
    30/07/2020 at 9:02 pm

    Tapahtuma-ala kiinnostaa itseäni, vaikken tällä hetkellä toimikaan alalla, mutta olen aiemmissa rooleissa suunnitellut ja toteuttanut tapahtumia. Kiva kuulla, että niiden tekeminen onnistuu friikkuna ympäri maailman ja tietysti toivon kovasti, että ala elpyisi pian!
    Matkailun ja lomailun osalta onneksi kotimaassakin riittää paljon nähtävää ja koettavaa! Itse ihastuin viimeksi Kemiönsaaren ihaniin saariin.:)

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    01/08/2020 at 9:37 am

    Toivottavasti yhteiskunta tästä vielä elpyy, niin tapahtumien kuin matkailun osalta. Itsekin kiinnitin tuohon huomiota, että “parhaat” Suomi-kohteet, kun ne luetellaan lehtijutuissa, niin päätyvät jo ainakin osan ihmisistä ei-listalle. Ei Nuuksiolle, Torronsuolle, rengasreitille … No toisaalta Nuuksiossa olemme käyneet ennen korona-aikaa jo riittävästi, eli voimme jättää sen muille, samoin saaristo on jo entuudestaan tuttu. Kolilla sentään kävimme “jonottamassa”, vaikka eivät ne jonot nyt kovin pitkiä olleet, mutta poluilla oli kyllä melkein tungosta, eli rauhallinen luontokohde se ei todellakaan ole.

  • Reply
    Periaatteen Nainen
    01/08/2020 at 8:58 pm

    Mielenkiintoista lukea sun töistä, varsinkin kun se on ollut noin kansainvälistä! Oon ollut mukana tapahtumaproduktioissa Suomessa ja voi luoja se on välillä vääntöä (en selvästikään ole sitä tyyppiä joka siitä nauttii samalla tavalla 😀 ) joten en osaa kuvitella edes silloin kuin mukana on kulttuurieroja ja välimatkaa!

Vastaa