Ensimmäinen blogipostaus

Tervetuloa!

Pientä ramppikuumetta ilmassa: ensimmäinen blogipostaus. Miten tämä voi olla näin jännittävää?

Oikeasti tämä ei ole edes minun ensimmäinen blogipostaus. Noin viisi vuotta sitten kirjoitin blogia ystävilleni ja sukulaisilleni, kun muutin lukion jälkeen yhdeksi talvikaudeksi Itävaltaan hiihtokeskukselle töihin. Vajaassa vuodessa opin kielen, rakastuin maahan ja luulin etten enää voisi lähteä vuorten keskeltä minnekään. Painoin kausiduunia rinneravintolassa hulluuteen asti, illat paikallisessa dorfpubissa ja vapaapäivät lumilautaillen. Muistan edelleenkin elävästi erään keskustelun maaliskuulta silloisen esimieheni kanssa:

“Voisinko jo pian saada vapaapäivän? Olen ollut 18 päivää putkeen töissä.”

“Käy vähemmän ulkona, niin jaksat paremmin. Erika on ollut sua enemmän töissä.”

Tämän jälkeen kuitenkin sain vapaapäivän.

Tuo 2011-2012 talvikausi oli kyllä minun silloisessa elämässäni ehkä yksi ratkaisevimmista tähän mennessä. Seuraavana syksynä aloitin saksan opinnot Turun yliopistossa ja löysin sen rinnalle pian matkailun ja kauppatieteet sivuaineeksi. Tällä hetkellä jäljellä on enää se kaikista herkullisin eli gradu. Nyt jopa tuntuu, että yliopistoon on helpompi päästä sisään kuin sieltä ulos.

Nuoruusvuodet hyppäsin seivästä ja reissasin ympäri Suomea kilpailuissa. Tällä hetkellä saan suunnatonta riemua uudesta telinevoimisteluharrastuksestani. Voi sitä ilon ja endorfiinikiksien määrää, kun oppii uusia temppuja 25-vuotiaana. Viime viikolla vedin arabiflikin ja jopa paremmin kuin silloin 15-vuotiaana.

Blogissani ajattelin kuitenkin keskittyä matkailuun. Olin vasta 5. luokalla kun pääsin ensimmäistä kertaa lentokoneeseen, jonka suuntana oli Hania. Sen jälkeen olenkin ollut innokkaana lähtemässä reissuun, eikä bucket listille näy loppua. Kandiksi valmistumisen jälkeen olin päättänyt lähteä hieman pidemmäksi ajaksi maailmalle, ja reppureissasin suurimmaksi osaksi yksin Aasiassa ja Oseaniassa vajaan vuoden.

Miksi muuten joudun edelleen googlettamaan kuinka Bangkok kirjoitetaan?

ALICANTE KORKEUKSISTA

ALICANTE RANTA

Matkailu on ihanaa, parasta ja hyvä syy painaa duunia.

Aina matkailussa ei kaikki ole niin ihanaa. Ympäristöhaitat, paikallisväestöön kohdistuvat oneglmat ja matkailun tulovirtojen epätasainen jakautuminen jne… Matkailuopintojen aikana kiinnostuin kestävästä matkailusta. Kiinnostus tosin heräsi vähitellen, kyseisestä kurssista taitaa nettiopsussani komeilla kakkonen.

En silti juurikaan tee vihreitä reissuvalintoja, en vieläkään muista yhtäkään matkailun määritelmää, enkä kuvittele pelastavani maailmaa. Oikeastaan vain miellän matkailun vaikutukset ympäristöön, talouteen ja paikalliskulttuureihin erityisen kiehtoviksi.

Tervetuloa mukaan!

Kuvat ovat viime keväältä Alicantesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.